Simone Buchholz: Mexikoring. Suomentanut Anne Kilpi. 302 sivua, Kustantamo Huippu.
Mexikoring on neljäs osa Simone Buchholzin syyttäjä Chastity Rileystä kertovissa dekkareissa. Kun en ole aiempia lukenut, tämän jotenkin angstisen naisen henkilöön oli vaikea päästä sisälle, mutta ainakin kirja on uutta ja erilaista pääasiassa pohjoismaisia rikosromaaneja lukevalle. Buchholz kirjoittaa karmeista tapahtumista, mutta hänen kielessään ja koko kirjan otteessa outoa kepeyttä.
Tarina alkaa autopalosta Hampurissa. Siinä kuolee bremeniläinen Nouri Saroukhan, jonka kautta Buchholz esittelee mhallamien kansanryhmän. He ovat tulleet Saksaan kurdipakolaisina libanonilaisilla tai turkkilaisilla papereilla, mutta ovat suurimmaksi osaksi ilman mitään kansalaisuutta. Kyseessä on hyvin suljettu klaaneihin perustuva rikollisyhteisö. Pojat opetetaan jo lapsina varkaiksi, tytöt pakkonaitetaan suvun sisällä, Rileyn kokoama ryhmä oppii bremeniläiseltä rikospoliisilta Baumannilta.
Jos Buchholzin / Baumannin kuvaus on totta, huonosti tunnetut mhallamit ovat naisille pahempia kuin talebanit Afganistanissa.
Nouri Saroukhan on sukutaustaansa Hampuriin paennut mhallami. Onko suku murhannut vakuutusyhtiössä menestyksekästä uraa tekevän miehen kostoksi? Siinä juttu, jota Chastity Riley työparinsa komisario Ivo Stepanovicin sekä muun ryhmän kanssa selvittää.
Niin kuin usein dekkareissa, todellinen tarina kulkee rinnalla takaumissa. Niissä palataan Nourin lapsuuteen ja ainoaan todelliseen ystävään Aliza Anteliin, joka myös haaveilee pääsystä pois ankeasta todellisuudesta. Aikuisina he tapaavat uudestaan Hampurissa. Syntyy ajatus jättää kaikki ja häipyä aloittamaan uusi elämä Meksikossa. Mutta kuten laulussakin sanotaan: siivetönnä en voi lentää, olen vanki maan.
"...perheklaanit tai klaaniperheet, joita Saksaan on ilmaantunut, ovat erittäin suljettuja. Lapset syntyvät niihin eivätkä saa juuri mahdollisuutta päästä ulos, on hengenvaarallista edes yrittää. Halusin kirjassani kuvata, mitä seurauksia aiheutuu ihmisille ja heidän elämälleen, kun heiltä puuttuu vapaa tahto klaanin sääntöjen puristuksessa", Buchholz kertoi Suomen Dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehdessä vuonna 2019.
Mexikoring palkittiin Saksan parhaana dekkarina vuonna 2019. Itse en päässyt sisään teoksen kaksijakoiseen maailmaan. Sen tarina on sysisynkkä, mutta kerronnallinen ote päähenkilöiden runsaine juopotteluineen kuin toisesta romaanista. Vaikutelmaa vahvistavat lyhyiden lukujen lievästi humoristiset väliotsikot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti