Emelie Schepp: Kuolema heinäkuussa (Hundra dagar i juli). Suomentanut Hanna Arvonen. 442 sivua, Otava 2025.
Ruotsissa riittää dekkarikuningattaria. Yksi menestyneimmistä ja lahjakkaimmista on Emelie Schepp, johon kustantajat eivät uskoneet. Niinpä hän julkaisi ensimmäisen dekkarinsa Märkta för livet (Ikuisesti merkitty) omakustanteena vuonna 2013. Sitä myytiin 40000 kappaletta. Kaikkiaan hänen Jana Berzelius -dekkareitaan on julkaistu yli 30 maassa ja myyty yli kolme miljoonaa.
Scheppin kirjojen menestys on helppo ymmärtää. Syyttäjä Jana Berzelius on teräksenkova hahmo, jolla on poikkeuksellinen ja jatkuvasti eteen tuleva menneisyys rikollisorganisaation eräänlaisena lapsisotilaana. Se on tatuoitu hänen niskaansa, ja sen salaaminen edellyttää joskus lain toiselle puolelle siirtymistä.
Emelie Schepp todella osaa kaikki koukut, joilla lukija pidetään pihdeissä.
Tätä taustaa vastaan hänen uusin teoksensa Kuolema heinäkuussa on yllättävä siirto tavalliseen kuka sen teki -mysteeriin.
Metsästäjätutkintoa suorittamassa ollut Johan Sundin kuulee puhelimessa, että joku uhkaa hänen vaimoaan Amandaa heidän autotallissaan. Puhelu katkeaa, ja Amanda katoaa jäljettömiin. Tasan vuosi myöhemmin Johan löytyy samasta autotallista päähän ammuttuna ja henkitoreissaan.
Ratkaisematon Amandan katoaminen ja Johanin ampuminen odottaa rikostutkija Maia Bohmia tämän ensimmäisenä työpäivänä runsaan 30000 asukkaan Motalan kunnassa. Parikseen hän saa epävarman koulukiusaamisesta kärsineen Greg Wallinin. Pian entiset kiusaajat nousevat keskeiseen osaan jutun epäiltyinä.
Maian 13-vuotias poika Tim on vakavasti sairas. Hän odottaa Motalan sairaalan teho-osastolla sydämensiirtoa. Aikaa on vähän tai hän menehtyy.
Kuolema heinäkuussa etenee Timin sairautta lukuun ottamatta samalla tavalla kuin tuhannet perusdekkarit. Maia ja Greg kuulustelevat ja keräävät todisteita. Tukea tulee rikososaston pomolta Peppe Norlénilta ja tietotekniikasta vastaavalta Noomi Sandströmiltä. Siinä koko Motalan rikososasto.
Maia on joutunut muuttamaan Motalaan äitinsä taloon poikansa sairauden ja edesmenneen miehensä jättämien velkojen takia. Hänelle kaikki on uutta paikkakunnalla, mutta Greg tuntee kaikki paikat ja ihmiset. Heissä on monia jutun kannalta epäilyttäviä tyyppejä. Johanin ja Amandan avioliittokaan ei ollut niin harmoninen kuin miltä näytti ulospäin.
Jos kirjoittaja olisi vähemmän taitava kuin Schepp, Kuolema heinäkuussa olisi tuiki tuttuine kuvioineen jopa tylsä. Nyt ei ole. Emelie Scheppin tavaramerkkeihin kuuluvat kiihkeyden tunnetta ylläpitävät lyhyet kappaleet ja nopeat käänteet. Niiden avulla Kuolema heinäkuussakin säilyttää mielenkiintonsa jo ennen lopun kuumeista kilpajuoksua aikaa vastaan, jossa panoksena on Timin elämä.
Loppuratkaisuissa Schepp yllättää vielä kerran, ja sitten uudelleen. Ei Kuolema heinäkuussa yllä Jana Berzelius -dekkareiden tasolle, mutta tässä tavanomaisempien rikosromaanien sarjassa hän kyllä näyttää taas taitonsa tavallista juonikkaampana tarinankertojana.
Syy Kuolema heinäkuussa -teoksen kirjoittamiselle selviää loppusanoissa. Niistä avautuu, miksi Schepp loi kylmyyttä hohkavien Jana Berzeliusten sijaan tällä kertaa tarinan, jossa on rutkasti inhimillistä lämpöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti