Kaisu Tuokko: Valhe. 302 sivua, Otava 2025.
Helsingissä asuva, mutta Kristiinankaupungista kotoisin oleva Kaisu Tuokko nosti pikkukaupungin Suomen dekkarikartalle lupaavalla esikoisellaan Kosto toissa vuonna. Sarjan kolmannen osan Valhe jälkeen ei voi kuin ihmetellä, mitä Tuokolle on tapahtunut. Rikoskirjana sitäkin markkinoidaan, mutta rikosjuonen sijaan teoksessa oikein vellotaan ja vatvotaan sarjan pääparin Eevin ja Matsin toteutumatta jäänyttä rakkaustarinaa.
Eevi Manner on paikallislehden toimittaja, Mats Bergholm komisario Vaasan poliisissa. Nuoruudessaan he olivat rakastavaiset, mutta sitten tapahtui jotain ja tuli ero. Kohtaamiset Kristiinankaupungin rikosten parissa ovat saaneet vanhan suolan janottamaan, mutta kumpikin on tahoillaan naimisissa.
Hyvin rakennetussa Kostossa Tuokko piti suhdekipuilun aisoissa, mutta Valheessa se jättää kaiken muun alleen. Nyt Eevi on pienen vauvan äiti ja Mats on saanut rakoilevan avioliittonsa jonkinlaiseen järjestykseen. Silti Matsille on helpotus, kun Kristiinankaupungissa paljastuu mahdollinen rikos ja hän joutuu lähtemään töihin vaimon suvun juhannusaaton illalliselta.
Tuokko tuo Valheen alkuun kiinnostusta herättävän mysteerin. Kristiinankaupungin Ulrika Eleanorin kirkon portailla on verilammikko. Lisäksi paikalta on löytynyt luoti ja yksi hautakivi on kaadettu. Mahdollisen rikoksen uhria ei kuitenkaan ole missään eikä kukaan ole nähnyt mitään. Myöhemmissä tutkimuksissa selviää, että kyseessä on ihmisen veri. Silti on edelleen epäselvää, onko mitään rikosta tapahtunut.
Hyvä arvoitus jää täysin taka-alalle, kun Tuokko keskittyy Eevin vauva-arkeen sekä Eevin ja Matsin tunne-elämään, sillä totta kai he kohtaavat toisensa, kun Mats pyörii taajaan Kristiinankaupungissa.
Teoksen myös lupaavassa sivujuonessa nuorisojoukko pahoinpitelee Vaasassa alkoholisteja, kuvaa tapahtuman ja lataa videon nettiin. Kostossa Tuokolla oli erityisen hyvä ote kuvaamiinsa nuoriin. Nyt tämä juonihaara jää täysin ilmaan. Samoin käy juonenpoikaselle, jossa Eevi huolestuu samaan aikaan synnyttäneestä Salimasta, joka tuntuu elävän miehensä tiukan kontrollin alla.
Kaikkien lupaavien ainesten sijaan Tuokko kirjoittaa jo kolmatta kirjaa siitä, että Eevi ja Mats ovat rakastuneet uudelleen toisiinsa, mutta eivät voi saada toisiaan. Eihän raastavassa rakkaustarinassa ole sinänsä mitään pahaa, mutta kun teosta markkinoidaan dekkarina ja tulos on suhdepuuroa, lukija tuntee itsensä huijatuksi. Kostossa Kaisu Tuokko näytti, että hän pystyisi yhdistämään molemmat puolet tyyydyttävästi, mutta jatko-osat Yksin ja nyt Valhe eivät vakuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti