Mihail Zygar: Maan pimeällä puolella - Kuinka Neuvostoliitto romahti ja palasi (The Dark Side of the Earth. Russia´s Short-Lived Victory over Totaliatarism). Suomentanut Kyösti Karvonen. 624 sivua, Otava 2026).
Neuvostoliitto lakkasi olemasta vuoden 1991 lopussa. Syyt on kerrottu ja kerrattu lukemattomissa historiateoksissa: maan talous romahti, samoin usko kommunismiin ja neuvostoyhteiskuntaan, joka oli jäänyt dramaattisesti jälkeen läntisistä kilpakumppaneistaan.
Venäläinen toimittaja Mihail Zygar kertoo saman tarinan uudella innostavalla tavalla. Hänen kirjansa Maan pimeällä puolella kuvaa Neuvostoliiton romahdusta tarinallisesti ihmisten kautta. Suurten johtajien ja tunnettujen toisinajattelijoiden lisäksi teoksen hahmoja ovat neuvostoliittolaiset rockmuusikot ja kapinalliset elokuvaohjaajat eli maassa kaikesta huolimatta vallinnut underground sekä muun muassa nuori liettulainen näyttelijä.
Teos on moniääninen kirjava mosaiikki pieniä ja suuria tapahtumia. Se tuo esiin erilaisia toisiinsa vaikuttaneita kytkentöjä, joita normaali historiankirjoitus ei havaitse keskittyessään talouteen, asevarusteluun ja politbyroon sisäisiin kamppailuihin. Zygar on sitä varten tehnyt yli 300 haastattelua ja kahlannut arkistoissa.
Mihail Zygarilta on aiemmin suomennettu kaksi Vladimir Putinia kritisoivaa kirjaa Putinin sisäpiiri sekä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan käsittelevä Sota ja rangaistus. Uusi teos kaiken muun lisäksi osoittaa, että sodan siemeniä kylvettiin jo Neuvostoliiton loppuhetkillä.
Putin itse on pieni väritön hahmo Zygarin kuvaamana aikana.
Maan pimeällä puolella on kronikka Neuvostoliiton kolmestakymmenestä viimeisestä vuodesta. Se alkaa vuodesta 1961, jolloin Juri Gagarin lensi ensimmäisenä ihmisenä avaruuteen, ja Neuvostoliitto voitti avaruuskilvan ensimmäisen erän. Siitä alkanut optimismin kausi loppui elokuussa 1968, kun neuvostopanssarit vyöryivät Prahaan. Se tuhosi länsimaiden nuorison silmissä Neuvostoliiton moraalisen ylemmyyden Vietnamissa sotaa käyvään Yhdysvaltoihin verrattuna.
"Vuosi 1968 tappaa uskon neuvostoideologiaan", Zygar kirjoittaa.
Maan pimeällä puolella on tarinallisen histotiankirjoituksen juhlaa samaan tapaan kuin Antony Beevorin sotahistorialliset ja viimeksi Venäjää käsittelevät kirjat. Loistavasti kirjoitettu teos hyppii lyhyin luvuin henkilöstä ja näkökulmasta toiseen johdonmukaisuutensa kuitenkin koko ajan säilyttäen. Vaikutelma on kuin trilleriä lukiessa. Kirjaa on vaikea jättää kesken, vaikka sitä ei voi välttää, kun sivuja on yli 600.
Zygarin havainnot ovat laimeammillaankin mielenkiintoisia ja parhaimmillaan hiuksia nostattavia. Kun mietitään, miksi uusi Venäjä syöksyi 1990-luvulla rosvokapitalismiin ja rikollisjoukkojen tulitaisteluihin kaupunkien kaduilla, on syytä tutustua georgialaiseen entiseen rikolliseen ja vankiin nimeltä Jaba Ioselani. Hän mursi neuvostoliittolaisten gangsterien kunniakoodin, jossa järjestelmän ja valtiollisten instituutioiden kanssa ei olla missään tekemisissä. Ioselani alkoi työskennellä korruptoitujen viranomaisten ja miliisin kanssa. Sitä kautta rikolliset pääsivät mukaan maan talouselämään ja politiikkaan.
Tshernobylin onnettomuus keväällä 1986 johti Zygarin mukaan Neuvostoliiton kansalaisyhteiskunnan läpimurtoon. Suomessa myöhemmin 1980-luvulla tunnetuksi tullut musiikkikriitikko Artemi Troitski ryhtyi puuhaamaan tukikonserttia onnettomuuden uhrien auttamiseksi. Eskuvana oli edellisvuoden Live Aid. Siitä tuli Neuvostoliiton ensimmäinen suuri rock-konsertti. Lippuja myytiin 30000 ja konsertti lähetettiin Neuvostoliiton televisiossa.
"Tähän asti valtion käsi on ulottunut joka paikkaan. Ja nyt osoittautuu, että ruohonjuuritason aloite on mahdollinen, että voi järjestää suurtapahtuman ilman virkamiehiä, tarkastajia, sensoreita, pomoja", Zygar ihastelee.
Hänen kirjansa on täynnä esimerkkejä siitä, miten neuvostovalta repeili reunoiltaan kohti keskusta ja lopullista luhistumista.
Vuonna 1987 syntyy ensimmäinen oppositiovoima, äärioikeistolainen Pamjat ja seuraavana vuonna hyväksytään laki osuuskunnista. Sallitaan yrittäjyys, jota edelliset 65 vuotta on pidetty rikollisena toimintana. 1989 pidetään osittain vapaat vaalit, joissa valitaan kansanedustajien kongressi. Sen aidot poliittiset väittelyt näytetään kaikelle kansalle suorissa tv-lähetyksissä.
Asiat alkavat karata lopullisesti ja peruuttamattomasti maan päämiehen Mihail Gorbatshovin käsistä.
Vuonna 1990 KGB:n puheenjohtaja Vladimir Krjutshkov on vakuuttunut kommunistisen tien tulleen loppuun käydyksi. Neuvostoliiton pelastamiseksi tarvitaan uusi ideologia ja se on uskonto. No, nyt se on toteutunut.
Kirjan lopussa Zygar kuvaa henkeä salpaavasti Gorbatshovin ja Boris Jeltsinin valtataistelua, joka päättyi vanhoillisten vallankaappausyrityksen jälkeen jälkimmäisen voittoon. Kappaushankkeessa mukana ollut sisäministeri Boris Pugo teki sen jälkeen itsemurhan, mutta Zygarin mukaan vähäisempiä salaliittolaisia alkoi putoilla oudosti ikkunoista.
Analogioita yli 30 vuoden takaisista tapahtumista nykyiseen Venäjään riittää.
Neuvostoliiton loppuminen lopetti kylmän sodan 30 vuodeksi. Nobel-palkittu toimittaja Dmitri Muratov sanoo teoksessa sen johtaneen ennen näkemättömään teknologiseen loikkaan maailmassa. Syntyi "rauhanosinko", kun Yhdysvallat ja eurooppalaiset maat alensivat puolustusmenojaan, ja siirsivät voimavarojaan luonnontieteeseen, lääketieteeseen ja koulutukseen.
Nyt pyörä on käännetty taaksepäin. Mittaamattomia voimavaroja tuhlataan aseisiin, ja tällä tiellä ollaan vasta alussa. Miksi? Syy on tietysti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka vaarantaa koko maanosan turvallisuuden.
Mutta miksi se tehtiin? Zygarin mukaan siksi, että "Venäjällä nyt vallassa olevat ihmiset ovat viimeinen neuvostosukupolvi, niitä jotka omaksuivat neuvostokulttuurin mutta eivät neuvostouskoa"
"He ihannoivat kylmää sotaa, pitivät toisinajattelijoita pettureina ja tunsivat olonsa hyväksi puhuessaan mahtailevasti omasta suuruudestaan. Samaan aikaan he kuitenkin himoitsivat aina amerikkalaisia farkkuja, savukkeita ja alkoholia."
Kirjan oudolta tuntuva nimi tulee siitä, että Zygarin mukaan samanlaisia ihmisiä on nyt vallassa ympäri maailmaa. Ylen haastattelussa hän varoitti pimeyden olevan ottamassa jalansijaa nyt myös lännessä, jossa usko liberaaliin demokratiaan horjuu.
"Olemme nyt ikään kuin maapallon pimeällä puolella, koska 1980- ja 1990-luvuilla koettu idealismin kausi on selvästi ohi."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti