lauantai 3. heinäkuuta 2021

Pelontekijät on tavallista tanakampi Takamäki ja Jarkko Sipilän paras dekkari



Jarkko Sipilä: Pelontekijät. 329 sivua, CrimeTime.

Olen ollut aika tyly Jarkko Sipilän Takamäki-sarjalle. Sipilän dekkareissa ei ole oikeastaan ollenkaan henkilökuvausta ja poliisitoiminnan kuvauksen realistisuutta taas on liikaakin. Kirjat eivät hengitä, kerronnassa ei ole imua.

Ilo onkin suuri, kun pääsee sanomaan, että 21. Takamäki-dekkari Pelontekijät on huipputyö, poliisiromaanin valioyksilö.

Sarjan paremmille osille on yhteistä se, että ne ovat lähinnä ataripoliisi Suhosen soolojuttuja. Tämä pätee myös Pelontekijöihin. Suhonen sotketaan peliin, jossa isommat ja pienemmät konnat jäljittävät arvokasta muistitikkua. Sen sisältö aukeaa vasta romaanin lopussa.

Jo Pelontekijöiden alku on tyrmäävä. Elämäntaparikollinen Paavo Ojala antaa koulukiusatulle pojalleen Tepolle havainto-opetusta elämänohjeestaan: kohtele kaikkia niin kuin he ansaitsevat ja asiat on hoidettava itse. Oppitunti vie Paavon viideksitoista vuodeksi vankilaan.

15 vuotta myöhemmin Teppo ja kaverinsa Brutsku ovat pikkukonnia, jotka perivät velkoja ja tekevät sen tarvittaessa pelkoa levittäen. Nyt muistitikkua jäljittävä keikka menee pieleen, mikä johtaa vaikeuksiin toimeksiantajan kanssa. Tämän pomo taas vaikuttaa jossain taustalla.

Saman tikun perässä on myös monista Takamäki-kirjoista tuttu venkula Salmela, Suhosen lapsuudenystävä ja vinkkimies.

Tämän Takamäki-dekkarin juoni on punottu jumalaisen taitavasti. Pieleen mennyt keikka aiheuttaa ketjureaktion, jossa jokainen joutuu miettimään oman nahkansa pelastamista jopa vasikoimalla sopivasti.

Säheltävät ja pelkäävät pikkukonnat ja toisaalta väliportaan rikolliset saavat täyteläisen hahmotuksen. Alamaailman hierarkia tulee jäntevästi esiin.

Suhonen puolestaan joutuu pohtimaan vanhan kaverinsa lojaalisuutta ja toisaalta tasapainoilemaan oman luotettavuutensa kanssa poliisilaitoksen sisällä, koska peitetoiminnan mies ei aina voi noudattaa pilkulleen sääntöjä.

Komeassa loppunäytöksessä vankilasta vapautunut Paavo Ojala astuu näyttämölle kuin koston enkeli. Hänen oppeihinsa kuuluu myös se, että vasikoida ei saa missään tilanteessa.

Pelontekijät on kolmas kevätkauden 2021 merkittävä kotimainen poliisiromaani. Ehkä poliiseista rikoskirjailijoiksi ryhtyneet Kale Puonti ja Niko Rantsi ovat erinomaisilla dekkareillaan kirittäneet Sipilää löytämään sävyjä ilmaisuunsa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti