Bo Svernström: Ken leikkiin ryhtyy (Lekarna). Suomentanut Pekka Marjamäki. 496 sivua, WSOY.
Vuosi sitten olin suorastaan tuohtunut Bo Svernströmin esikoisdekkarista Uhri ja pyöveli. Kidutusmurhilla menestykseen noussut Svernström liittyi osaksi trendiä, jossa uudet ruotsalaiset kirjoittavat pyrkivät erottautumaan muista lisäämällä raakuuksia ja väkivaltaa kirjoihinsa.
Uusi dekkari Ken leikkiin ryhtyy on siksi mieluisa yllätys. Svernström ei panekaan vielä pahemmaksi, vaan on kirjoittanut yllätyksiä ja käänteitä täynnä olevan täyteläisen mysteerin.
Ken leikkiin ryhtyy -dekkarissa kohtaavat lapsenmurha ja 28 vuotta sitten tapahtunut samanlainen tapaus. Edellisestä kirjasta tutut Carl Edson ja Jodie Söderberg tutkivat kalliosyvennyksestä löytyvän Olindan murhaa.
Samaan aikaan määrätietoinen toimittaja Lexa Andersson alkaa kirjoittaa kirjaa 11-vuotiaana murhatun Maxin tapauksesta 28 vuotta sitten. Murhasta syyllisenä pidetään hänen silloista leikkitoveriaan Robert Lindströmiä ja niin eristäytynyttä elämää viettävä Robert itsekin uskoo. Kokemus on ollut niin traumaattinen, ettei hän muista tapauksesta mitään.
Carl Edson ja Jodie Söderberg tutkivat uutta murhaa, ja sitten useampia. Lexa Andersson Robertin kanssa käy läpi aiempaa, jonka esitutkinta herättää vähintäänkin kysymyksiä. Ennen pitkää päädytään esittämään samoja kysymyksiä samoille ihmisille.
Svernström panostaa nyt raakuuksilla hätkähdyttämisen sijaan nautittavan kihelmöivään tunnelmaan ja yllätyskäänteisiin. Kun Robert Lindström kertoo itsestään ja surkeasta elämästään, lukijan myötätunto on hänen puolellaan. Mutta onko Robert viaton ressukka vai häikäilemätön manipuloija ja lapsen tappaja, joka autiolla tontilla 28 vuotta sitten vahingoitti hämäyksenä itseäänkin?
Joku ainakin haluaa estää tapauksen penkomisen, sillä Lexa saa uhkauskirjeitä ja pahempaakin, jotta lopettaisi tutkimukset.
Ken leikkiin ryhtyy pitää otteessaan alusta loppuun. Se kutkuttaa mieltä ja jännittää sopivassa suhteessa. Henkilöhahmot on rakennettu hyvin ja jutun ratkaisu looginen. Edellinen kirja oli kaiken muun lisäksi liian pitkä. Tämän tarina kantaa hyvin 500 sivuaan. Bo Svernströmissä on ainekset ruotsalaisen dekkarin seuraavaksi suurnimeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti