Karin Fossum: Helvetintuli (Helvetesilden). Suomentanut Tarja Teva. 235 sivua, Johnny Kniga.
Kaikki mahdolliset dekkaripalkinnot voittaneen norjalaisen Karin Fossumin Konrad Sejer -sarja oli pitkään suomennostauolla, mutta uusi kustantaja julkaisee viimeiseksi jääneet osat. Sarjan 12. osa Helvetintuli ilmestyi Norjassa vuonna 2014. Tämän jälkeen suomentamatta on enää yksi kirja. Norjassa Fossum on aloittanut jo uuden sarjan.
Vaikka Karin Fossum on iso nimi pohjoismaisessa rikoskirjallisuudessa, en ole jostain syystä lukenut häneltä yhtään kirjaa. Päähenkilö komisario Konrad Sejer jää arvoitukseksi, sillä ainakaan tässä osassa Fossum ei kuvaa häntä juuri lainkaan. Myös rikostutkinta jää viitteelliseksi ennen kuin Sejer alkaa lopussa lähestyä ratkaisua parinsa Jacob Skarren kanssa.
Helvetintuli on lukijan pitkään epätietoisuudessa pitävä, mutta taitavaksi osoittautuva psykologinen jännäri. Se alkaa mieltä kääntävällä tavalla, kun maatalon läheisyydessä sijaitsevasta rähjäisestä asuntovaunusta löytyvät äiti ja lapsi raa´asti murhattuina heinäkuussa 2005.
Teoksen pääpaino on edelliseen talveen ja kevääseen sijoittuvissa takaumissa. Murhattu Bonnie ja viisivuotias Simon ovat tiivis äiti-lapsi -pari. Kodinhoitajana työskentelevä Bonnie on tunnollinen ja tarkka työntekijä, josta pitävät sekä työnantaja että asiakkaat. Simon on herkkä lapsi, jonka päiväkotiaamut ovat yhtä taistelua. Yhdessä he viettävät vaatimatonta, mutta täyteläiseltä maistuvaa elämää. Simon on rakastettu lapsi.
Toinen äiti-lapsi -pari ovat Massiksi kutsuttu Thomasine Malthe ja hänen 21-vuotias poikansa Eddie. Eddie on älykäs, mutta arjen asioissa avuton ja riippuvainen äidistään. Hänellä on jonkinlainen autismi, joka on kuitenkin jäänyt diagnosoimatta, mutta Eddie on eläkkeellä. Hänellä on palava tarve saada tietää isästään, joka hylkäsi perheen Eddien ollessa pieni.
Helvetintuli kulkee pääasiassa näiden kahden pienperheen elämää seuratessa joulukuusta 2004 kesään 2005. Lukija tietää, että jotain äärimmäisen pahaa on kehittymässä, mutta Fossum pitää korttejaan pitkään piilossa. Vähän liiankin pitkään. Kummankin perheen arki alkaa teoksen keskivaiheilla puuduttaa, eikä Konrad Sejerin elämän tapahtumattomuus paranna asiaa.
Kärsivällinen lukija kuitenkin palkitaan, kun kummankin yksinhuoltajaperheen elämään tulee käänne ja jännite kasvaa. Kuka sen teki on helppo arvata, mutta Fossum kertookin siitä, miksi se tehtiin.
Helvetintulen loppu jää vaivaamaan mieltä. Tapahtumien taustalla olevat petokset sekä arkielämän muuttuminen kauhuksi tekevät loppuratkaisusta vaikuttavamman kuin se, että syyllinen on monien nykydekkarien tapaan jokaisen liikkeensä tarkkaasti laskenut sarjamurhaaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti