Matti Laine: Verilinja. 365 sivua, Bazar 2026.
Isä ja tytär Kovanen pistävät taas tuulemaan Matti Laineen sarjan toisessa osassa Verilinja. Vauhtia riittää kiitettävästi, niin kuin Isänsä tytär avauksessa, mutta ei vain sitä. Jatko-osa on juonikkaampi. Se avaa monta uutta mysteeriä, joihin pitäisi saada vastaus kolmannessa ja viimeisessä osassa ensi vuonna. Toiminnan ja arvoituksellisuuden tasapaino on Verilinjassa hyvässä balanssissa.
Kata Kovasen avustama tutkija Ursula Dobre murhataan oululaisessa kelluntatankissa. Kata työskentelee saksalaisessa Armadillo-ajatushautomossa, joka suojelee maalituksen kohteeksi joutuneita tutkijoita, toimittajia ja kansalaisaktivisteja. Murhatutkintaa johtaa Oulun KRP:n rikostutkija Olivia Susi, joka on Kata Kovasen tapaan modernien trillerien perushahmo, piinkova nainen, joka ei työtuntejaan laske eikä vaivojansa valita.
Tutkijoiden maalittaminen on ajankohtainen ja tosi asia. Jo muutama vuosi sitten kävi ilmi, että monet etenkin maahanmuuton tutkijat varovat julkisia esiintymisiä, koska niitä seuraa äärioikeiston masinoima paskamyrsky.
Laineen jännärisarjan tausta on karu, mutta hyvä. Verilinjassa vihaviestien sylttytehdas näyttää lisäksi olevan eduskunnassa, sillä ne alkoivat vasta sen jälkeen, kun hän oli ollut asiantuntijana kuultavana eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Koirapilliin puhaltaminen on tuttua jokaiselle oikeaa politiikkaa seuraavalle.
Termiä maalitus ei löydy Suomen rikoslaista, Laine huomauttaa.
Ajankohtainen aihe on myös tekoäly, jota Verilinja liippaa. Ursula Dobrella on ollut yhteys oululaiseen teknologiayhtiöön Tapio Tech Labiin. Se kehittää tekoälypohjaisia turvajärjestelmiä ammattiliikenteeseen, joka voi muodostua miljardibisnekseksi. Yhtiön viestintäassistentti Iiris Hiltunen on lisäksi kadonnut oltuaan ensin sen turvallisuuspäällikön Olli Rotikon läksytettävänä. Yhtiön salaisuuksien pelätään vuotaneen ulkopuoliselle taholle.
Kata avustaa Oliviaa murhatutkinnassa, mutta kiirettä riittää Armadillon kotipesässä Berliinissäkin, sillä siitä paljastuu epäilyttäviä tapahtumia. Armadilloa johtava sen perustanut Rouva Helene Weber ei ole kertonut alaisilleen kaikkea järjestön taustasta.
Kata Kovanen on kasvanut Saksassa tätinsä hoivissa. Hänen isästään Rene Kovasesta ei ollut huolehtimaan tyttärestään, kun vaimo Aino Kovanen kuoli syöpään sveitsiläisellä klinikalla. Ensimmäisessä osassa isä ja tytär lähentyivät toisiaan. Verilinjassa yhteistyö takkuaa, kun Rene ratkeaa juomaan, mutta yhteys löytyy uudelleen, kun pintaan pulpahtaa Ainoon liittyviä outouksia ja kummallisuuksia, jotka lienevät tulevan päätösosan yksi kantava juonihaara.
Aineksia riittää todella paljon, mutta Laine pitää langat tiukasti kasassa. Verilinja on mahtavaa jännitysviihdettä, jossa taustalla on oikeaakin ajatusta. Teoksen energiataso pysyy korkealla silloinkin, kun ei paahdeta nasta laudassa.
Loppuun Laine virittää vielä kaiken aiemmin asettamansa lisäksi sellaisen jännitysmomentin, että sarjan päätösosasta voi odottaa trilleritapausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti