Tiina Raevaara: Kaupunki jonka keskellä on metsä. 303 sivua, Like 2026.
Tiina Raevaaran uuden Tuonijoki-sarjan avaava Kaupunki jonka keskellä on metsä alkaa melkein kauhuromaanina. Vuonna 1988 Eeva-Liisa pakenee jotain metsässä kauhun vallassa. Rinteessä kasvaa ikivanha tervaleppä, jonka korkeudessa Eeva-Liisa näkee kuolleen naisen. Hän on lapsien pelkäämä nainen, jota kutsutaan Täti Mustaksi.
Metsän nimi on Kaikkien lintujen metsä. Nimen se on saanut paikallislehden järjestämässä kilpailussa. Kaikkien lintujen metsä sijaitsee Tuonijoki-nimisessä pikkukaupungissa. Sen esikuvan tunnistaa helposti Raevaaran kotikaupungiksi Keravaksi.
Tuonijoelta lähtöisin on Päivi, jonka kuolleen äidin jäämistöstä löytyy leikekirja vuonna 2026. Siihen on liimattu Tuonijokea koskevia uutisia kuolemantapauksista, katoamisista ja väkivallanteoista. Ne saavat Päivin muistelemaan nuoruuttaan ja erityisesti parasta ystäväänsä Senjaa, joka katosi yhdeksänvuotiaana.
Tuonijoella tapahtuu taas. Kaikkien lintujen metsä on uhattuna, sillä kasvava kaupunki tarvitsee lisää asuntoja. Omasta ja 17-vuotiaan poikansa Benjamin uteliaisuudesta Päivä palaa Tuonijoelle, jossa ei ole käynyt vuosikymmeniin, vaikka se on vain vajaan puolen tunnin junamatkan päässä.
Kaupunki jonka keskellä on metsä tapahtuu kahdessa aikatasossa 1988 ja 2026. Vuonna 1988 metsä nuorten kokoontumispaikka ja aikuisten huolenaihe. Siihen liittyy jotain pahaenteistä. Kaupungissa on moraalipaniikki. Nuorisokulttuuri on eriytynyt muun muassa trash metalliksi, jonka varhainen suomalaishuippu oli keravalainen Stone. Aikuiset näkevät siinä saatananpalvontaa. Aikuisten ja nuorten maailmat ovat kaukana tosistaan.
Tuonijoen nuorisotoimenjohtajaksi valitaan päättäväinen diplomaattiperheessä kasvanut ja suuren osan elämäänsä ulkomailla elänyt Irmeli. Ensikäynnillään Tuonijoella Irmeli on osallisena kolarissa, jossa Senja Koistisen isä ja äiti kuolevat. Irmeli huolestuu Senjasta ja hänen kahdesta sisaruksestaan, mutta ketään muuta ei tunnu kiinnostavan, ja viranomaiset pallottelevat vastuuta toisilleen.
Uhkaava tunnelma läpäisee Raevaaran värisyttävän psykologisen jännärin. 1980-luvulla kiivaasti kasvavan leppoisan pikkukaupungin yllä leijuu epämääräinen pahuus. Huumeet ovat saavuttaneet Tuonijoen ja levottomuus kasvaa. Eletään nouskauden viimeisiä aikoja, mutta kotien seinien sisällä voi tapahtua pahoja asioita.
Perheillä saattoi mennä todella huonosti, mutta yhteiskunta sulki siltä silmänsä, Tiina Raevaara on sanonut.
Lapsille Kaikkien lintujen metsä on salaperäinen ja mystinen paikka, joka kiihottaa mielikuvituksen laukkaan. Parhaat ystävät Päivi ja Senja kokevat sen outona voimana, joka tiivistyy vitivalkoiseksi olennoksi. He antavat sille nimen Vitivalkoinen kuningatar. Vuonna 1979 syntynyt Raevaara on todennäköisesti käyttänyt Päivin ja Senjan kuvauksessa omia lapsuuskokemuksiaan.
Uhkaava tunnelma ulottuu kaupungintalollekin, jossa maailmaa nähnyt Irmeli on outo lintu valtaa suvereenisti käyttävien miesten silmissä. Kulisseissa häärii paikallinen suurrakentaja Harri Jalokallio, jonka rakennusliike on vuonna 2026 aloittamassa työt Kaikkien lintujen metsässä. Vastassa ovat metsään leirityneet luonnonsuojelijat.
Raevaara saa intensiivisellä tarinallaan sydämen tykyttämään, vaikka toimintaa on vähän vasta teoksen loppupuolella. Arvaamaton ja moneen suuntaan kurkottava juoni ei herpaannu hetkeksikään. Luoviminen kahdessa aikatasossa samojen henkilöiden voimin onnistuu vaivatta ja kasvattaa jännitettä. Kun varsinainen väkivalta purskahtaa, se iskee lekan lailla.
Raevaara käsittelee jännitysromaanin varjolla ekologisia teemoja sekä kunnallispolitiikan ja bisneksen yhteen kietoutumista. Jälkimmäisessä esikuvana saattaa toimia Keravan naapurikunta Tuusula, jossa yhden suuryrittäjäperheen ja kunnan edut ovat oudosti kietoutuneet toisiinsa vuosikymmenten ajan.
Raevaaralla on silmää myös lapsuuden ja nuoruuden kokemuksille iloineen ja suruineen. Hän tavoittaa sen sadunomaisen tunnelman, jonka alakouluikäiset parhaat ystävät voivat saavuttaa uppoutuessaan seikkailuun. Kaupunki jonka keskellä on metsä toimii todennäköisesti myös erinomaisena nuorisoromaanina sen lisäksi, että se on trillerin, taidokkaan juonen ja psykologisen jännityksen yhdistävä merkkitapaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti