Jan-Erik Fjell tekee täydellisen murhatarinan

Jan-Erik Fjell: Kostaja. Suomentanut Hanna Arvonen. 398 sivua, HarperCrime 2018.

Miksi ihmeessä Jan-Erik Fjell ei ole pohjoismaisen dekkarin supertähti myös Suomessa? Onko syynä kehno markkinointi, sillä kirjojen vetävyys on lähes omaa luokkaansa? Tuotteessa ei ole vikaa, priimaa pukkaa.

Olen intoillut Fjellistä ennenkin. Ensimmäiset kirjat Ilmiantaja ja Vaaran varjo julkaistiin Suomessa yhtä aikaa. Kostaja on vuodelta 2018. Siinä on samaa ideaa kuin Ilmiantajassa. Vuosia sitten Yhdysvalloissa on tapahtunut jotain, joka johtaa murhiin kirjojen nykyajan Norjassa.

Kostajassa rikospoliisin Kriposin tutkijatähti Anton Brekke saa alennuksen. Hän jää kiinni pahimmasta addiktiostaan, laittomasta pokerin peluusta ja joutuu vuodeksi järjestyspoliisiin Fredrikstadiin. Olen aiemmin kirjoittanut, että Brekke on kusipää, mutta Kostajassa hän on melkein hurmaava humoristi ja esimiesten edessä vain juuri ja juuri kuriton. Siis piristävästi toisenlainen dekkarihahmo kuin useimmat moniongelmaiset ja umpimieliset miehet.

Juuri ja juuri kuriton tarkoittaa tässä kirjassa sitä, että Brekke ei voi pitää näppejään erossa Fredrikstadissa tapahtuneesta naisen murhasta vaikka häntä erikseen siitä kielletään. Tutkintaa nimellisesti johtava Fylling joutuu myöntämään, että ei siitä muuten mitään tulisikaan. Sarjassa alusta asti mukana ollut nuori Torp antaa pätevää taustatukea.

Tavanomaisesta murhadekkarista Kostajan erottaa Fjellin huikea taito käyttää takaumia ja takauman takaumia. Norjalaissyntyinen Danny Larsen tuomitaan aseellisesta ryöstöstä Alcatrazin vankilaan vuonna 1961. Edelliseen vuoteen sijoittuvissa tapahtumissa hän kertoo tarinaansa. 1994 joukko norjalaisia matkailijoita kohtaa San Fransiscossa ja nyt yksi heistä on murhattu Fredrikstadissa.

Fjell etenee lyhyin luvuin. Sellaisia cliffhangereita ei tarvita, joissa joku tuijottaa aseen piippuun. Kerronnan imu on muutenkin niin vahvaa, että on pakko lukea vielä yksi luku ja sitten seuraava. Lukijan harhautukset ja loppuratkaisun yllätyksellisyys ovat täydellisiä.

Pohjolan dekkarivaltikka on nyt norjalaisissa käsissä. Jos minulta kysytään, niin Fjell ja Ingar Johnsrud ovat nyt ykkösnimet. Johnsrudin Risti on arvioitu täällä.