Roslund ilman Hellströmiä kirjoittaa mekaanista jännitystä

Anders Roslund: Sä kasvoit neito kaunoinen. Suomentanut Annamari Typpö. 463 sivua, WSOY.

Toimittaja Anders Roslund kirjoitti entisen rikollisen Börge Hellströmin kanssa joukon täydellisyyttä hipovia rikosromaaneja, joissa huippujännitys ja yhteiskunnalliset teemat olivat tasapainossa. Neljä niistä on esitelty täällä.

Hellström kuoli vuonna 2017. Nyt Roslund jatkaa yksinään sarjaa, jonka keskushenkilö on ikääntynyt komisario Ewert Grens. Traagisessa onnettomuudessa vaimonsa menettänyt Grens melkein asuu työhuoneessaan ja kuuntelee siellä kaseteilta Siw Malmqvistin musiikkia milloin ei ratko rikoksia, jotka käsittelevät jengirikollisuutta, ihmiskauppaa tai ruotsalaista kriminaalipolitiikkaa.

Kirjassa Kolme sekuntia Roslund ja Hellström kehittivät toiseksi keskushenkilöksi rikollisjärjestöihin soluttautuvan Piet Hoffmanin. Sen jatko-osa Kolme minuuttia jäi heidän viimeisekseen.

Hellströmin kuoleman jälkeen Roslund on kirjoittanut sarjaan jatkoa teoksissa Kolme tuntia ja tänä kesänä ilmestyneessä Sä kasvoit neito kaunoinen, jonka nimi voisi johdonmukaisemmin olla Kolme vuorokautta.

Nyt menneisyys tavoittaa Grensin ja Hoffmanin samaan aikaan. Grens tutki 17 vuotta sitten kokonaisen perheen murhaa, josta hengissä selvisi vain viisivuotias tyttö. Nyt murhapaikalla tapahtuu taas ja Grens aloittaa aikoinaan selvittämättömäksi jääneen tutkinnan uudestaan. Hoffman taas saa uhkaavia viestejä. Hänen on tehtävä jotain, muuten hänen henkilöllisyytensä paljastetaan ja perhe surmataan.

Ei tarvitse olla kovin suuri dekkariasiantuntija, kun arvaa, että jutut liittyvät yhteen. Grens ja Hoffman yhdistävät taas kerran voimansa. Grensin on selvitettävä murhan lisäksi, kuka vuotaa poliisilaitokselta äärimmäisen salaisia tietoja ja Hoffmanin on jäljitettävä itseään uhkaavia aseiden salakuljettajia Albaniasta asti.

Roslund rakentaa taas mallikkaasti jännitystä ja hänen tavaramerkkinsä, kohti nollahetkeä tikittävä kello, tikittää piinaavasti. Käänteitä, tiukkoja tilanteita ja yllätyksiä riittää.

Muodollisesti kaikki on siis kunnossa. Sä kasvoit on ruotsalainen valiojännäri, joten ei ole ihme, että Roslundin teoksia on käännetty kymmenille kielille ja yhdessä Hellströmin kanssa kirjoitetuista teoksista on tehty tv-sarja sekä Hollywood-elokuva.

Ilman Hellströmiä Roslund on vähän liiankin ammattitaitoinen. Kirjat ovat muodollisesti päteviä, mutta mekaanisia. Yhteiskunnallinen ote puuttuu, nämä kirjat ovat jännitystä jännityksen vuoksi. On kuin insinööri olisi laskenut, miten pitkiä kohtausten tulee olla ja mihin kohtaan kuuluvat yllätyskäänteet.

Kolme sekuntia oli ehdoton huipputyö, mutta Piet Hoffmanin hahmo olisi saanut jäädä siihen. Hän on kerta kaikkiaan liian ylivertainen, kaikkeen valmistautunut ja haavoittumaton, jotta Hoffmanista ja oikeastaan koko tarinasta jaksaa välittää. Tässä tarinassa hän on elämänsä kovimmassa paikassa, mutta uskomattomat urotyöt sujuvat kellon tarkasti ja naamioinnin rispaantumatta.

Roslund on myös loiventanut kulmikasta Ewert Grensiä liikaa. Hän alkaa olla komisario kymmenien dekkarikomisarioiden joukossa. Tässä tarinassa Annia ja Siwania tuskin muistetaan, yksinäisiä tanssiaskelia ei oteta ollenkaan.