Sebastian Fitzek: Potilas. Suomentanut Heli Naski. 383 sivua, Bazar.
Saksalaisen jännityskirjailija Sebastian Fitzekin kirjoja kerrotaan myydyn 13 miljoonaa 36 maassa. Suomalainen kustantaja uskoo Fitzekin vetovoimaan myös meillä, sillä häneltä julkaistaan tänä vuonna peräti kolme kirjaa.
Niistä ensimmäisen, Potilaan, perusteella voi uskoa, että lukijoita löytyy. Nordic noirien ja suurten kansainvälisten kuvioiden trillerien lomassa luettuna Potilas on erilainen ja nykydekkariksi omaperäinen tarina miehestä, joka joutuu hurjien valintojen eteen.
Kuumapäinen palomies ja ambulanssinkuljettaja Till on sekaisin surusta. Hänen ekaluokkalainen poikansa Max katosi vuosi sitten. Maxin uskotaan joutuneen lapsia murhanneen Tramnitzin uhriksi, mutta tämä ei tunnusta Maxin murhaa vaikka muita tunnustaakin.
Till järjestää itsensä väärällä henkilöllisyydellä vankisairaalaan puristaakseen jollain keinolla totuuden Tramnitzilta. Perillä häntä odottaa karmea piina, sillä sairaalan sisällä on omat juonittelunsa. Tramnitzin luo viimein päästessään Tillin edessä on elämänsä suurin haaste.
Potilas on vauhdikas klaustrofobinen jännäri, joka tuo mieleen menneen ajan parhaat kioskikirjat. Ei mitään kovin syvällistä, vaan pannaan mies mahdottomiin tilanteisiin, keksitään niistä selviämisiä ja lopussa jysäytetään iso yllätys.
Teoksen herättämät tunteet ovat kaksijakoiset. Potilas jännittäisi ja viihdyttäisi kelpo lailla ellei siinä olisi niin raakaa väkivaltaa ja lapsiin kohdistuvaa sadismia. Herkkätunteisille kirja ei sovi, mutta herätti silti niin paljon mielenkiintoa, että seuraava Fitzek menee lukulistalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti