Petja Lähde: Kolme kärkeä. 300 sivua, Gummerus 2025.
Näyttelijä ja käsikirjoittaja Petja Lähde ylsi vuosi sitten Suomen dekkariseuran Johtolanka-palkinnon ehdokkaaksi toisella teoksellaan Kaksi astetta. Siinä ilmastokriisiä vähättelevät isokenkäiset saivat maistaa sitä, mitä olivat vähätelleet.
Sarjan aloittanut Yksi neljästä esitteli viittäkymppiä lähentelevän Terhi Nuoran, joka kantoi menneisyyden painolastia. Hänen kotiinsa tietokoneiden pariin sulkeutunut poikansa Taneli oli saanut alkunsa Terhin raiskauksesta. Terhi väitti pojan syntyneen keinohedelmöityksen kautta.
Sarjan kolmas osa Kolme kärkeä tuntuu muuten itsenäisiä dekkareita yhdistävän tarinalinjan päätepisteeltä. Terhin parikymmentä vuotta sitten raiskannut rikoskomisario Tapio Keinänen on joutunut eromaan ministerin paikalta, koska nimetön tietovuotaja on paljastanut hänen ottaneen lahjuksia ja olleen läheisessä suhteessa rikollisjärjestöön. Vuotaja on Terhi Nuora.
Taneli puolestaan on selvittänyt isänsä henkilöllisyyden ja hänkin hakee kostoa.
Kolme kirjaa läpäisevä juoni on komeaa perhedraamaa, joka saa Kolmessa kärjessä arvoisensa lopun. Itsensä kuntoon laittaneen Tanelin tapa kostaa on mojova ja juuri oikein Tapio Keinäsen kaltaiselle itsekeskeiselle paskiaiselle.
Miehistä ja heidän pojistaan kertoo myös Kolmen kärjen varsinainen oma tarina. Marjaniemen rantaan ajautuu nuoren miehen ruumis. Tutkimuksissa paljastuu, että häntä on pidetty nälässä ja raiskattu peräsuoleen. Kuollut Tatu Kanerva on kotoisin Jyväskylästä, mutta muuttanut Helsinkiin, koska ei tullut toimeen isänsä kanssa. Hän on ollut sosiaalisesti sulkeutunut kotiinsa pelejä pelaamaan jumittunut ylipainoinen nuori mies, joka katosi pari kuukautta aikaisemmin.
Samanlaisia katoamisia paljastuu lisää. Jokaisen taustalta paljastuu ankara perinteisiä arvoja kannattava isä, joka on pettynyt, kun poika ei vastaa hänen odotuksiaan.
Terhin tiimi saa vahvistuksekseen seksuaalirikostutkija Jouni Tawastin, joka oli ottamassa kiinni nuoria miehiä raiskanneen Janne Mäen. Mäki on ollut kymmenen vuotta vankilassa, mutta voisiko hänellä olla jäljittelijä? Ja miksi Janne Tawast itse käyttäytyy niin omituisesti?
Kolmen kärjen pääjuoni ja kolmen teoksen läpäisevä pitkä juoni vuorottelevat mallikkaasti koko ajan parantaneen Petja Lähteen otteissa. Tunnelma tiivistyy, eikä herkeä hetkeksikään, kun tapahtumat etenevät kahdella raiteella.
Lopussa räjähtää kunnolla, molemmissa tarinalinjoissa. Kadonneiden nuorten miesten arvoitukseen Petja Lähde on keksinyt todella omaperäisen idean. Terhin, Tanelin ja Tapion viimein kohdatessa asetelma huipentuu kolkon komeasti.
Terhi Nuora erottuu edukseen dekkarien päähenkilönä. Viittäkymppiä lähenevä empaattinen nainen janoaa kosketusta, mutta ei oikein osaa ottaa läheisyyttä vastaan, kun sitä on tarjolla. Työssään hän on pätevä, looginen ja varma. Ammatillinen suhde työpari Jari Hirvoseen on mutkaton ja hyvä.
On kiinnostavaa nähdä, jatkuuko Terhi Nuoran tarina vai keksiikö Lähde seuraavaksi jotain uutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti