Malin Persson Giolito: Sinun käsissäsi (I dina händer). Suomentanut Tarja Lipponen. 430 sivua, Johnny Kniga.
Ruotsalainen rikoskirjallisuus on vihdoin herännyt kuvaamaan sitä, mitä maassa todella tapahtuu. Alkuvuodesta ilmestyi Pascal Engmanin Kokaiini-dekkarin suomennos, jonka mottona oli, että mieluummin ykkösluokan rikollinen kuin kakkosluokan kansalainen. Kokaiini on toiminnallinen ja todella jännittävä kirja somalitaustaisesta rikollisjengistä, joka pitää husbylaista lähiötä otteessaan. Faktapohjainen trilleri on äärimmäisen tehokas tapa kertoa jengirikollisuuden taustoista.
Malin Persson Gioliton juuri ilmestynyt Sinun käsissäsi on puolestaan kuin sosiologinen tutkimusraportti jengien imusta, mutta tutkimustekstiä monin verroin luettavampi. Teoksesta on karsittu kaikki viihteellinen aines. Siksi sen kuvaus toisiaan murhaavista lapsista on erityisen hyytävä. Lähiössä on helppo kuolla, mutta vaikea elää, on hyvä ja kuvaava nosto teoksen takakannessa.
Sinun käsissäsi kertoo kahdesta pikkupojasta ja kahdesta lähiöstä. Billy asuu maahanmuuttajien Våringenissa, Dogge yläluokkaisemmassa Rönnvikenissä. Eräänä joulukuun iltana 14-vuotias Dogge ampuu parhaan ja ainoan ystävänsä, ikätoverinsa Billyn, joka on irtautumassa jengistä.
Rikos on tapahtunut, syyllinen tiedossa. Sitä ei selvitellä Malin Persson Gioliton epätavallisessa dekkarissa. Hän on kiinnostuneempi siitä, mikä tähän johti. Teoksessa seurataan kaverusten elämää pikkupojista rikollisiksi varhaisteineiksi. Levottomat pojat lintsaavat koulusta ja näpistelevät Våringenissa sijaitsevasta Suddenin kaupasta. He ihailevat lähiöjengiä johtavaa Mehdiä ja tekevät tälle ensimmäisen palveluksensa varastamalla keksisuklaata. Siitä alkaa liuku yhä syvemmälle.
Sinun käsissäsi on myös kertomus erilaisista perheistä. Vaikka Billy on "huonolta" ja Dogge "hyvältä" alueelta, pitää Billyn perhe yhtä ja äiti Leila niin jämptiä kuria kuin pystyy käytännössä yksinhuoltajana. Doggen isä Teo on jonkinlainen kokaiininhuuruisia juhlia viettävä liikemies ja äiti Jill liian hermoheikko osallistumaan yhtään mihinkään. Billystä ja Mehdin jengistä Dogge saa sen perheen, joka häneltä kotonaan puuttuu.
Våringenin nuorisopoliisi Farid on uupunut toivottoman urakan edessä. Hän on itse kasvanut samassa lähiössä, käynyt läpi samat huumekokeilut, eikä tiedä itsekään, mikä sai hänet skarppaamaan ennen syvemmälle joutumista.
"Ne voivat murhata, jos joku on nauranut väärälle vitsille tai tällännyt väärän kuvan Instagramiin, juottaa tytön humalaan, maata sen kun tyttö on tiedottomassa kunnossa ja vieläpä filmata koko jutun", Farid purkaa työkenttäänsä vaimolleen Nadialle. Hänen mielestään näissä vielä lapsi-ikäisissä jengiläisissä ei ole mitään ymmärrettävää.
Yksi huumehouruinen tapahtuma saa erään romaanin henkilön käämit kärähtämään kohtalokkain seurauksin. Yhteiskunta on unohtanut lähiön, kun sen asukkaat tarvitsevat suojelua. Rikoksen tapahtuessa poliisit ovat hetkessä paikalla. Kaikista syyttömin saa suurimman rangaistuksen, vaikka on yrittänyt tehdä kaiken oikein.
Malin Persson Giolito kirjoittaa armotonta yhteiskuntakritiikkiä Ruotsin epäonnistumisesta ja "hyvien perheiden" välinpitämättömyydestä.
Sinun käsissäsi on siitä harvinainen tapaus, että se on ollut ehdolla sekä Ruotsin parhaaksi dekkariksi että parhaaksi kirjaksi. Harvoin tulee vastaan yhtä vahvaa puheenvuoroa yhtä mieleenpainuvasti kirjoitettuna. Kun Suomessa puhutaan jatkuvasti Ruotsin tiestä, niin Sinun käsissäsi on vavahduttavaa taustalukemista jokaiselle keskustelijalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti