Lauri Mäkinen: 50/50. Siltala. 320 sivua.Julkaistu Kansan Uutisissa 22.12.2017.
Lauri Mäkisen esikoisromaani Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset herätti toissa vuonna huomiota Suomen Dekkariseuran johtolankaraadissa. Se lienee maailman ainoa dekkari, joka sijoittuu suomalaisten lähetyssaarnaajien pariin 1920-luvulla Ambomaaksi nimetyllä alueella Pohjois-Namibiassa. Mutta se ei ollut vain dekkari, vaan hieno historiallinen lukuromaani.
Erikoisesti on nimetty Mäkisen kakkosteoskin: 50/50.
Mikä parasta, se on vielä kunnianhimoisempi ja vielä piirun verran parempi kuin edeltäjänsä. Vuonna 1978 syntynyt konsultti on kuin kotonaan sekoittamassa kirjallisuuden eri lajeista aivan omanlaisiaan koktaileja.
50/50 tapahtuu vuonna 1942 Kiestingissä. Maahan syöksyvästä lentokoneesta tapetaan kolme desanttia, yksi pääsee hetkeksi pakoon. Hetken kuluttua maastosta löytyy kaksi henkilöä, nainen ja mies. Toinen on pakoon päässyt desantti, jota odottaa kuolemantuomio, toinen joku muu. Mutta kuka? Ja kumpi viedään teloitusryhmän eteen?
Mäkinen kelaa takautumien kautta miehen ja naisen romaanin nykyhetkeen. Molemmilla on taustansa ja totuutensa eivätkä ne ole yksiselitteisiä.
Todelliseen loistoon kaikin puolin tiheätunnelmainen ja jännittävä teos puhkeaa Eräkoski-nimisen miehen kokemuksissa vankileirillä Neuvostoliitossa. Ollaan samoilla jäljillä kuin Ikitie-romaanissa ja elokuvassa, mutta vielä rankemmin. Mäkisen kuvaus Kolyman vankileirin oloista ja varkaiden veljeskunnasta vääntää mieltä: näin sosialismia rakentamaan lähteneitä ihmisiä kohdeltiin. Voiko suurempaa petosta olla?
Intensiivisesti Mäkinen kuljettaa kahden ihmisen tarinat kohti dramaattista loppua. Pohdiskeleva sotaetsivä Härmä pääsee selville totuudesta. Mutta voittaako oikeus? Se jää lukijan pääteltäväksi.
50/50 on kahden romaanin Mäkiseltä toinen mestariteos. Todennäköisesti olemme todistamassa pitkän ja menestyksekkään kirjallisen uran alkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti