Niin kriitikot kuin tavalliset katsojatkin ovat polvillaan: Babylon Berlin on vuoden tv-tapaus. Tällaista jälkeä syntyy, kun on rahaa luoda uudelleen sodassa tuhoutuneen Berliinin katunäkymiä, hyvä pohjatarina, osaavat käsikirjoittajat ja erinomainen filmiryhmä sekä huippunäyttelijät.
Poikkeuksellisen vaikuttava tarina on silloin, kun se pohjautuu todellisiin tapahtumiin. Babylon Berlinin Weimarin tasavalta vuonna 1929 on sellainen.
Sarja perustuu Volker Kutscherin rikoskirjoihin, joita on ilmestynyt kuusi, mutta suomeksi vasta yksi. Saksalaista kirjallisuutta, filosofiaa ja historiaa opiskellut 54-vuotias Kutscher suunnittelee Gereon Rath -romaaneista yhdeksänosaista sarjaa, jonka viimeinen osa tapahtuu vuonna 1938. Toinen maailmansota on silloin enää kuukausien päässä.
Kutscheria ja tv-sarjan tekijöitä kiinnostaa se, miten natsien oli mahdollista nousta valtaan edistyneessä yhteiskunnassa. Babylon Berlin -tv-sarjan luojiin kuuluva Henk Handloegten pohti Telegraph-lehden haastattelussa, että yleensä elokuvissa ja tv-sarjoissa natsit ovat vain tulleet jostain. Tässä tarinassa yritetään kertoa, miten demokraattinen yhteiskunta sortui barbariaan.
Verinen vappumarssi
Sarjan ensimmäisessä 16 jaksossa natsit ovat sivuroolissa niin kuin vuonna 1929 olivat todellisuudessakin. He olivat vuoden 1928 parlamenttivaaleissa saaneet vain 2,6 prosentin kannatuksen.
Kommunistinen puolue oli viisi kertaa suurempi 10,6 prosentin vaalituloksellaan ja sitä pidettiin todellisena uhkana, mikä näkyy hyvin myös tv-sarjassa. Esimerkiksi verilöylyyn päättynyt vuoden 1929 vappumarssi tapahtui oikeastikin. Berliinin poliisi julisti hätätilan työläisten asuttamiin Weddingin ja Neuköllnin kaupunginosiin. 13 000 poliisia määrättiin estämään kommunistien järjestämä marssi. 33 ihmistä kuoli ja 200 loukkaantui.
Todellisuuspohjaa on myös koko 16-osaisen sarjan kestävässä vallankaappausjuonessa.
Schwarze Reichswehr oli yksi Weimarin tasavallassa vaikuttaneista salaisista sotilaallisista ryhmistä. Monarkistimielisten kenraalien johtama ryhmä oli vastuussa ministerien salamurhista 1920-luvun alussa. Se pyrki Saksan aseistamiseen Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti.
Sarjassa teollisuusmies Alfred Nyssen on salakuljettanut vaunulasteittain myrkkykaasua Berliiniin kaappauksen tukemiseksi.
Nyssenin taustalla on kaivos- ja terästeollisuutta omistanut Fritz Thyssen, joka muiden miljardöörien kanssa toimi myöhemmin Hitlerin rahoittajana.
Entä dekadentti yökerho Moka Efti? Kahvibisnestä harjoittanut Giovanni Eftimiades avasi kaksikerroksisen palatsinsa Friedrichstrassella huhtikuussa 1929.
Talouskuri johti natsien nousuun
Mikä oli tämä Weimarin tasavalta ja miksi siitä halutaan kertoa juuri nyt?
Kyseessä oli ensimmäisen maailmansodan jälkeinen Saksan valtakunta, joka on saanut nimityksensä Weimarin kaupungissa 11.8.1919 säädetyn perustuslakinsa takia. Weimarin tasavallalla tarkoitetaan Saksaa 1919–1933. Se päättyi natsien noustessa valtaan.
Viisi vuotta aiemmin 2,6 prosentin kannatuksen saanut kansallissosialistinen puolue sai vuoden 1933 maaliskuussa 43,9 prosenttia parlamenttivaaleissa annetuista äänistä.
Kuten Babylon Berlinissä on kuvattu, Weimarin Berliini oli moderni ja sykkivä kaupunki, jossa väestöryhmien sosiaaliset erot olivat valtavat. Aikakautta leimasivat työttömyys, poliittinen epävakaus ja hyperinfaatio.
1930-luvun suuri lama iski myös Saksaan ja valtakunnankansleriksi nousi talousasiantuntijana pidetty Heinrich Brüning. Hän reagoi talouden romahdukseen ja kasvavaan työttömyyteen tavalla, jota nykyään kutsutaan talouskuriksi. Se tarkoitti valtion menojen leikkaamista, mikä pahensi työttömien ahdinkoa ennestään samalla kun lisäsi työtätekevien taakkaa. Brüningiä nimitettäisiin nykyään talousviisaaksi.
Ja ehkä juuri siksi Weimarin tasavallasta halutaan nyt muistuttaa. Talouskuri johti pahenevaan tyytymättömyyteen, kansallissosialistien ensimmäiseen suureen vaalivoittoon vuonna 1930 ja lopuksi totaaliseen katastrofiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti