Stefan Ahnhem: Pimeään jäänyt. Suomentanut Laura Beck. WSOY 2015. 534 sivua.
Julkaistu Kansan Uutisissa 6.2.2015.
Otetaan asetelma, jossa toisella puolella on kaksi omaa tietään kulkevaa poliisia – toinen tanskalainen ja toinen ruotsalainen. Toisella puolella on pirullisen tarkkaa suunnitelmaa noudattava sarjamurhaaja, joka on kehitellyt uhreilleen mitä kammottavimpia kohtaloita. Murhaajan jahti risteilee Ruotsista Tanskaan ja toisinpäin.
Miten suhtautua näin selvään tv-jännäri Sillan kirjalliseen plagiaattiin? Saako tällaista edes tehdä ja kenelle oikeastaan kuuluvat tekijänpalkkiot?
Muun muassa wallandereita tv:lle kirjoittanut Stefan Ahnhem kopioi menestyssarjaa häkellyttävän suorasukaisesti, mutta tekee sen toisaalta niin taitavasti, ettei Pimeään jäänyt -dekkaria voi jättää kesken silloinkaan, kun sen todellinen luonne alkaa paljastua ja kysymyksiä herätä. Onko Ahnhem taitava kirjoittaja vai vain taitava kopioija?
Jutun juonena on se, että murhaaja tappaa järjestelmällisesti yhden koululuokan entisiä oppilaita. Kiusatun kosto vai jotain muuta, sitä joutuu pohtimaan samalla luokalla ollut ja Tukholmasta kotikaupunkiinsa Helsingboriin palaava Fabian Risk, vaikka hänen pitäisi oikeastaan olla lomalla. Tanskassa samaa juttua tutkii naispoliisi, jonka pomo laittaa koko ajan kapuloita rattaisiin.
Ahnhemin väkivaltaisuudessaan tyypillisessä ruotsalaisdekkarissa ei ole jälkeäkään omaperäisyydestä, mutta se toimii omassa lajissaan. Silta-sarjan ankaraa johdonmukaisuutta Ahnhem ei kuitenkaan pysty noudattamaan loppuun asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti