Jari Tervo: Revontultentie. WSOY 2014. 312 sivua.
Julkaistu Kansan Uutisissa 24.10.2014.
Omaelämäkerrallisen romaanitaiteen suurmiehen Kalle Päätalon oli täysin perusteltua kirjoittaa 26 romaania itsestään. Hänen elämänsä teini-ikäisestä metsätyömiehestä Suomen luetuimmaksi kirjailijaksi ja kunniatohtoriksi oli jo itsessään kertomisen arvoinen. Sen lisäksi Päätalo tallensi tekoselkosensa kielen ja mielen, kokonaisen elämäntavan ja vielä Suomen suurten muutosten vuosikymmenet.
Entä onko vuonna 1959 syntyneen Jari Tervon perusteltua kirjoittaa kaksi romaania itsestään? Ei ole. Viime vuonna ilmestyneen Esikoisen voi vielä ymmärtää hengähdystaukona ja välityönä kymmenen vuoden puurtamisen jälkeen, jona ilmestyivät merkkiteokset Myyrästä Koljatin kautta Laylaan.
Revontultentiessä Tervo jatkaa päiväkirjansa – oikean, kuvitteellisen tai jotain siltä väliltä – julkaisemista. Vuosi on 1973 ja Slade edelleen kova bändi, mutta vielä kiinnostavampi on samassa kaupungissa asuva Timo K. Mukka.
Tervon teinimuistelmien ongelmana on niiden tavanomaisuus. Jokainen saman ajan suunnilleen saman ikäisenä elänyt tavoittaa tunnelman, mutta Tervo ei ole elänyt sellaista nuoruutta, josta syntyy omaelämäkerrallinen kirjailija. Muistot ja havainnot eivät sykähdytä eikä tekstin tahallinen teinityyli tee lukemisesta erityistä nautintoa, mikä sanataituri Tervon tapauksessa on outoa.
Revontultentien kattava teema on romaanihenkilö Jari Tervon luiskahtaminen edistyksellisen työväenliikkeen etujoukkoon, mihin hänet vie uusi opettaja, DDR:n historiaa painokkaasti opettava lisensiaatti Orankivaara. Romaani huipentuu kesään 1973 ja Berliinin nuorisofestivaaleihin, mutta ei Tervo saa tästäkään teemasta sen kummempaa irti kuin että solidaarisuustyöpajoissa keskustellaan koko päivä, kaikki ovat samaa mieltä ja lopuksi todetaan, että kyllä kannatti järjestää työpaja.
Kommunismia Tervo vertaa uskontoon, mikä ei ole erityisen tuore eikä oivaltava havainto. Joten toivottavasti Tervon Rovaniemi-sarja jää kaksiosaiseksi ja seuraavaksi saadaan taas totutun terävää Tervoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti