Quentin Bates: Kylmät käänteet. Suomentanut Raimo Salokangas. Blue Moon 2014. 368 sivua.
Julkaistu Kansan Uutisissa 7.11.2014.
Etenkin ruotsalaiset dekkarit ovat muuttuneet niin väkivaltaisiksi ja synkiksi, että ihan tavallista poliisiromaania tuli jo ikävä. Valoa pimeyteen tuo Quentin Batesin Kylmät käänteet, joka kirjoittajan nimestä huolimatta on aito Islanti-dekkari. Bates on britti, mutta naimisissa islantilaisen kanssa ja asunut maassa pitkään.
Jo Arnaldur Indridason todisti Islannin ainutlaatuisen maiseman ja historian luovan hyvät puitteet poliisiromaanille. Nyt saman kustantajan uusi suomennoslöytö ottaa kaiken irti maan kulttuurista ja kansasta, jossa suunnilleen kaikki tuntevat toisensa. Mutta siinä missä Arnaldurin dekkarit ovat sysimustia synkkyydessään, on Bates luonut hurmaavan lämminhenkisen poliisikaartin kuvitteelliseen Hvalvikin kylään. Päähenkilö Gunnhildur Gisladòttir ja muut poliisit puhuttelevat toisiaan ”kultaseksi” ja ”poikaseksi”, ja keskinäinen huolenpito on liikuttavaa.
Silti kyseessä on erittäin vakavasti otettava dekkari. Kylmät käänteet tapahtuu alkusyksyllä 2008. Hvalvikin satamasta löytyy ruumis ja sitten paljastuu muitakin murhia. Vähitellen jäljet johtavat talousrikoksiin ja korruptioon maan huipulla. Romaanin päättyessä Eurooppaa vähän aikaa vallannut Glitnir-pankki on päätynyt valtion syliin ja finanssiviikinkien maailmanvalloitus on ohi.
Suurikokoinen ja isosydäminen Gunnhildur on mainio lisä pohjoismaisten dekkareiden päähenkilöiden joukkoon. Hän tuntee usein itsensä vajaaksi yksinhuoltajana eikä ole aina täysin varma suunnasta rikostutkintaa johtaessaankaan. Joviaali luonne ja huumori auttavat niissä tilanteissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti