Julkaistu Kansan Uutisissa 14.11.2014.
Taavi Soininvaara on tehnyt pitkän uran suomalaisen trillerin parissa, mutta jäänyt aina Ilkka Remeksen varjoon. Vuonna 2000 ilmestyneestä Ebola-Helsingistä lähtien Soininvaara on edennyt kirja per vuosi tahdissa ja menestynyt Suomen lisäksi Saksassa.
Soininvaara on parempi kirjoittaja kuin Remes, mutta Remeksellä on paremmat juonet. Näin on, koska Remes on löytänyt useimpien kirjojensa taustaksi jonkin kammottavan lähtökohdan, joka on oikeasti olemassa, mutta ei yleisesti tiedossa.
Viime vuonna Omertan laissa Remes punoi jännitystä eurokriisin taustalla vaikuttaneesta salaliitosta ja nyt Soininvaaran Teräsarkun yksi juonne kertoo eurokriisiä hyödyntävästä salaliitosta.
Tuntuu kuin Soininvaara ei olisi oikein osannut päättää, mistä kirjoittaa. Kirjan parempi juoni kertoo paperittomien siirtolaisten salakuljetuksesta ja hyväksikäytöstä Suomessa. Mutta sekään ei riitä, vaan kirjalle nimen antaneessa kolmannessa pääjuonessa Soininvaaran pitkäaikainen päähenkilö Arto Ratamo selvittelee omia juuriaan.
Soininvaara luo paikoin ihan hyvää jännitystä, mutta trillereille tyypillinen liioittelu syö tehoja. Hyppäys Suomen kuvioista Euroopan laajuiseen salaliittoon ja siitä aiheutuviin takaa-ajoihin ei istu saumattomasti, vaikka Soininvaara ideansa sinänsä hyvin aidoin lehtileikkein perustelee. Myös taidoiltaan ylivertainen hakkeri on nähty jo liian monessa jännärissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti