Michael Hjorth ja Hans Rosenfeldt: Tunturihauta. Suomentanut Veijo Kiuru. Bazar 2013. 476 sivua.
Julkaistu Kansan Uutisissa 4.10.2013.
Ruotsin dekkari-ihmeen tuoreimpiin tulokkaisiin kuuluvilla Michael Hjorthilla ja Hans Rosenfeldtillä on vankka tv-tausta. Kumpikin on kirjoittanut Wallander- tv-sarjaa. Rosenfeldt on lisäksi tyrmäävän hyvän Sillan pääkirjoittaja.
Tv-tausta näkyy myös heidän kirjoissaan. Kolmanteen osaan ehtineet Sebastian Bergman -jännärit etenevät lyhyin leikkauksin ja jokainen luku koukuttaa lukijan.
Yksi kirja on ikään kuin tv-sarjan yksi tuotantokausi. Rikosjuoni viedään alusta loppuun, mutta laajempi tarina ihmissuhteiden välisine jännitteineen jatkuu kirjasta toiseen koko ajan tihentyen. Uusinta romaania Tunturihauta onkin vaikea ymmärtää, jos ei ole lukenut kahta edellistä.
Rikospsykologi Sebastian Bergman on vastenmielisin dekkareiden päähenkilö sitten 1990-luvun huippusarjan Fitz ratkaisee. Sebastian käyttää kaikkia hyväkseen omaa etuaan ajaessaan.
Hän on myös murharyhmään kuuluvan Vanjan isä, mitä Vanja itse ei tiedä. Tämä ja monet muut ryhmän sisäiset jännitteet ja valtapelit tuovat Sebastian Bergman -dekkareihin lisäkoukuttavan saippuaoopperoista tutun kierteen.
Tunturihaudassa Pohjois-Ruotsista löytyy joukkohauta. Kaksilapsinen perhe, jolta on hampaatkin kiskottu tunnistamisen vaikeuttamiseksi, ja hollantilainen vaeltajapariskunta, jonka tunnistaminen ei ole rikoksen tekijöille ongelma.
Samaan aikaan Afganistanista pakolaisena Ruotsiin tullut Shibeka tarttuu viimeiseen mahdollisuuteen selvittää, miksi hänen miehensä Hamid katosi jäljettömiin kymmenen vuotta aikaisemmin.
Se mikä alussa tuntuu vain taitavien kirjoittajien laskelmoidulta jännitykseltä jännityksen vuoksi, alkaa edetessään herättää laajempia ajatuksia.
Tunturihaudassa selvitellään vuonna 2003 tapahtuneita rikoksia. George W. Bushin aloittama niin sanottu sota terrorismia riehui silloin vainoharhaisimmillaan. Terroristiksi leimautui pelkästään sillä, että nykyajan palkkionmetsästäjät antoivat vihjeen läntisille tiedustelupalveluille. Laittomasti vangittuja lennätettiin kidutettavaksi myös Ruotsin ja Suomen kautta.
Käsite likainen sota yhdistetään yleensä Latinalaisen Amerikan entisiin diktatuureihin, mutta yhtä hyvin sitä voisi käyttää myös Bushin aloittamassa sodassa, jonka seurauksena autopommit tappavat ihmisiä uskonryhmien välisessä väkivallassa Irakissa.
Tai aiheuttavat sellaisen täysin kuviteltavissa olevan tilanteen, josta Tunturihauta kertoo.
Osa Chilen ja Argentiinan likaisten sotien uhrien omaisista odottaa edelleen tietoja rakkaidensa kohtaloista. Bushin likaisen sodan uhrien omaiset eivät ehkä ymmärrä koko sotaa käydynkään.
Ei tarvinne sanoa enempää perusteluja sille, että Tunturihauta on loistava dekkari, vaikka se onkin keskivaiheilla kadottaa jännitteensä ihmissuhdekuvioiden liialliseen huomioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti