Miten välttyä sopimattomalta käytökseltä kotimaassa, mutta kuitenkin vieraassa ympäristössä? Vastaus on perehtyminen murteisiin. Savossa monipuolisia pöydänantimia kuuluu kehua vuolaasti, että on siinä höllötykset, mutta Pohjanmaalla tunteet pysyvät kurissa: no jo o.
KAI HIRVASNORO
Ei ihan vielä, mutta kohta on kesä ja aika lähteä lomamatkalle. Koska tänä vuonna on taantuma, suuntautuu tavallista useampi matka ulkomaiden sijaan koti-Suomeen.
Siitä seuraa kieliongelma: maailman puhutuimmalla kielellä, huonolla englannilla, pärjää missä vaan. Mutta miten suomalainen ymmärtää toista suomalaista; itäsuomalainen länsisuomalaista, stadilainen Lapin miestä, epäilyttävän vilkas savolainen jäykkää pohjalaista?
Kuin tilauksesta juuri lamakesän matkoja varten on ilmestynyt Riikka Tervosen ja Mikko T. Virtasen tarpeellinen sanakirja Suomi-Murre-Suomi (Gummerus). Kirjasta löytyvät hakusanat ja keskeiset asioimislauseet turun, tampereen, pohjanmaan, oulun, lapin, savon, karjalan ja stadin murteilla.
10 000 hakusanalla ja 800 lauseella selviää jo kohtalaisesta Suomen kierroksesta eikä tule helsinkiläinenkään myydyksi Oulun torilla.
A sehä o huuvis
Suomen kielellä saman asian voi sanoa niin monella tapaa, vahvistaa murresanakirja. Jos pitää tuotteen hintaa liian kalliina, niin turkulainen sanoo, että kyl se vaa tyyris o ja pohjalainen palijoksuu sen hintaa. Jos taas savolainen hämmästelee tuotteen edullisuutta, niin lause kuuluu näin: no se ou hinnan kirojssa, mutta Lappeenrannan torilla sama asia ilmaistaan, että a sehä o huuvis.
Matkoilla on syötävä. Näin matkakumppanille ehdotetaan ruokailua Lappeenrannassa: käyvää partaa tantsittammaa kun taas Turussa sanotaan ytimekkäästi ja lähes yleiskieltä muistuttavasti, että lähreksää syämä?
Jos vastaus on myöntävä ja henkilö Helsingissä söisi mieluiten kasvisruokaa, niin kysymys kuuluu onks teil mitää vegemättöi? Ruuan jälkeen kuuluu kysyä oliks hyvä setti? Vastaus voi kuulua joko tosi jees mätöt tai törkeet shaissee.
Tampereella tulee ehkä tilattua pihvi puolikypsänä: mullen rillipihvi, merium. Jos ruoka viipyy ja alkaa hermostuttaa, niin tarjoilijalta tiedustellaan hienovaraisesti, että jokos pernat kypsyy, että saaraan syärä? Ja vaikka ruoka olisi viipynytkin ja nälkä hirmuinen, niin käytöstavat on syytä muistaa: ei krohmita tämmöttissä paikossa.
Jos oululaisessa ravintolassa on liian pienet annokset, niin joutuu ehkä toteamaan, että jouvumma nälijän näkemisseen.
Pohjanmaalla tarjotaan ruuan jälkeen ehkä kahvit ja monenlaista kahvileipää. Runsastakin kahvipöytää kuuluu ihastella ilman suuria tunteenpurkauksia: no jo o.
Sanakirjan tekijöiden mukaan pohjalaiselle onkin tyypillistä sanoa jämäkästi vain se, mikä on tarpeen.
Koitappa hunteerata
Jos oululainen vastaa puhelimeen tavanomaiseen kysymykseen, onko paha paikka, että minä tuota akkaa kävelytän kun se luulee että minä oon huono kulukija, niin puhuja ulkoilee vaimonsa kanssa.
Joviaalit lappilaiset ovat puhujan kanssa samaa mieltä monella tavalla: jo se vain käypi laihin, son selvä ko läkki, se on sejasen sama. Mutta jos tuleekin erimielisyyttä ja etelän ihmiselle pitää sanoa, että mietipä miksi, niin lause kuuluu, että koitappa hunteerata.
Usein lappilainen joutuu toteamaan, etteivät etelän ihmiset ymmärrä heitä: etelänvarekset ei vörstooraa alkhunkhan.
Lapissa voi juolahtaa mieleen lähteä ostoksille: lähemäkö hantlamhan? Mutta eihän siellä erikoisliikkeitä ole yhtä tiheään kuin Helsingin Aleksanterinkadulla: ei niitä markettia ole joka lähthön.
Jo se ossoo pernoo kaevoo
Savolaisia pidetään vaikeaselkoisina kieroilijoina, ja ihan omasta syystään. Selväkin asia pitää sanoa mutkan kautta: en muista = eipä tuo astu päehin, se sopii = ei mulloo mittään viäryyttä vastaan, valitettavasti se ei sovi = kyllähän tuo muuten, mutta ku ei passoo ja kylläpä minua suututtaa = jo se ossoo pernoo kaevoo.
Riikka Tervonen ja Mikko T. Virtanen tosin väittävät, etteivät savolaiset ole pahuuttaan kieroja. He vain näkevät asioissa monia puolia samaan aikaan.
Savolaisen vastakohtana stadilainen lyhentää jo ennestäänkin lyhyen lauseen tai sanan: kyllä = jep, mitä sanoit? = hä? terve = mo ja kuulemiin = oke, mo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti