keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Tervo ennakoi Breivikin hirmuteon

Jari Tervo: Layla. WSOY 2011. 362 sivua.
Julkaistu Kansan Uutisissa 28.10.2011.

Tätä ei Jari Tervolta osannut odottaa. Joka suhteessa painavan historiallis-poliittisen trilogian ja hurjan mediafarssin jälkeen hän ryhtyy tuliseksi naisasiamieheksi. Ja onnistuu Laylalla lähes täydellisesti.

Layla on kurdityttö, jolle syntymästä lähtien on varattu vain yksi rooli. 15-vuotiaana hän menee naimisiin serkkunsa Muratin kanssa ja ottaa paikkansa klaanin ikiaikaisessa jatkumossa. Hääyön jälkeen Murat komentaa Laylan ylös patjalta ja tarkastaa lakanan. Ei verta. Layla on Perkeleen tytär ja tuomittu kuolemaan.

Tästä alkaa hurja pakomatka Kreikan ja Saksan kautta Finlandiyaan, valkoisten liljojen maahan, jonka kansa ainoana maailmassa on niin sivistynyt, ettei se piittaa jalkapallosta.

Tervo helisyttää jokaisen kunnon maahanmuuttokriitikon herkimpiä tunteita kuvailemalla islamilaisen naisen asemaa vanhoillisen klaanin alimmalla portaalla. Tyttäreksi syntyminen on pahinta, mitä ihminen voi tehdä.

Kuljettaessaan Laylaa Turkista Liisankadulle Helsinkiin Tervo kuitenkin kääntää asetelmaa vinhaan ja moneen suuntaan. Ei se oli islamista kiinni, että nainen on kauppatavaraa. Laylan asema ei muutu, vaikka hän kohtaa monta todellisuutta paremmissa eurooppalaisissa piireissä.

Helsingissä Tervon henkilögalleriaan kuuluu muun muassa filosofian ylioppilas Jaussi, ja silloin syyskuun alussa ilmestyneen romaanin lukijalta loksahtaa suu auki. Laylaa kirjoittaessaan Tervolla tuskin on ollut mitään tietoa joukkomurhasta, jonka Norja joutui kohtaamaan heinäkuussa. Mutta niin vain hänellä on tämä Jaussi, joka puhuu kristittyjen ja muslimien sodasta. Hän kirjoittaa manifestia ja innoittuu 1600-luvun Wienin piirityksestä, missä muslimien hyökkäys Eurooppaan torjuttiin kaupungin porteille.

Samoista Wienin porteista juopui myös Anders Behring Breivik.

Oman näkemyksensä Tervo kirjoittaa selkeästi ulos romaaninsa loppupuolella: Finlandiyassa entiset miehet ja entiset poikaystävät tappavat naisiaan aivan samoista syistä kuin niin sanotuissa kunniakulttuurin maissa. Finlandiyan miesten murhia ei kuitenkaan kutsuta kunniamurhiksi. Heidän uskontonsa on humala.

Sitä ennen Tervo kertoo kamalasta teemastaan huolimatta nautittavan tarinan, jonka laajan henkilökaartin asettamista tavoitteista toteutuu vain yksi. Se jota vähiten osasi odottaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti