Pavel Astahov: Valtaajat. Suomentanut Katja Steinby.CrimeTime 2013. 391 sivua.
Julkaistu Kansan Uutisissa 25.10.2013.
Onkohan tässä kirjasyksyn suurin yllätys: Venäjän Suomessa isännän elkein esiintyneellä lapsiasiamies Pavel Astahovilla on toinenkin ura. Hän on kotimaassaan suosittu ja hypertuottelias dekkarikirjailija. Vuodesta 2008 alkaen häneltä on ilmestynyt seitsemän dekkaria, siis useampi kuin yksi vuodessa.
Rikoskirjallisuuteen keskittyvä CrimeTime tuo suomalaisille lukijoille esikoisteoksen Valtaajat, joka todistaa KGB:n korkeakoulusta valmistuneen juristin taidot myös kirjallisuuden saralla.
Valtaajat kertoo Venäjän taloudesta ja lain porsaanrei´istä, jotka mahdollistavat menestyvien yritysten siirtämisen toisiin käsiin. Tarvitaan vain kanteita, kiristämällä hankittuja valtakirjoja ja valtauskohteesta mahdollisimman kaukaisen alueoikeuden päätös.
Astahovin romaanissa valtauskohde on puolustusteollisuutta palveleva tutkimuslaitos, joka on päätynyt nykyisen omistajansa käsiin Neuvostoliiton omaisuutta yksityistettäessä yhtä laillisin, mutta moraalittomin keinoin. Kun vallattu yritys myydään ensin yhdelle ja sitten kolmannelle taholle vain muutamissa päivissä, on sen takaisin saaminen lähes mahdotonta.
Tätä peliä Astahov kuvaa nautittavasti. Valtaajat saavat vastaansa julkkisasianajaja Artjom Pavlovin, jonka olemus tuo monelle taholle kurkottavaan tarinaan vielä veijariromaanin piirteitä. Liittoumat vaihtuvat ja kumppanit petetään sitä mukaillen, kuka milloinkin on vahvoilla intensiivisessä tarinassa.
Astahov piiskaa säälimättä maansa korruptiota ja hyvien veljien verkkoja. Hän esittää, miten suuret omaisuudet kerääntyivät Neuvostoliiton hajottua oligarkkien käsiin ja miten alkuperäisten oligarkkien on pitänyt luovia säilyttääkseen omaisuutensa ja vapautensa.
Oman viehätyksensä antaa vielä Astahovin sivistynyt tyyli. Tällaista dekkaria ei länsimaissa kirjoitettaisi.
Venäläinen yhteiskunta antaa erinomaisen pohjan yhteiskunnallisille rikosromaaneille, mutta kovin vähän niitä suomennetaan. Vain Boris Akuninia ja Alexandra Marininaa on saatu suomeksi järjestelmällisesti.
Mitähän helmiä isosta naapurista löytyisi, jos kustannustalot uskaltaisivat sinne kalastamaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti