Julkaistu Kansan Uutisissa 17.8.2012.
Viime talvena Yle esitti ruotsalaisen dekkarisarjan AD 1790, jossa komisario Johan Gustav Dåådh selvitti murhia vuoden 1790 Tukholmassa ja sen lähistöllä. Sarjasta vaikuttuneille pakollista luettavaa on torstaina ilmestynyt Jyrki Heinon esikoisromaani Kellari. Sillä turkulainen biokemian professori nousee kertaheitolla Suomen kiinnostavimmaksi dekkarinimeksi.
Kellari tapahtuu Turussa kesällä 1796. Luutnantti Carl Wennehielm ja kaupunginviskaali John Appengren saavat selvitettäväkseen epämääräisessä maineessa olleen kapteeni Fågelstiernan kuoleman Hirwisalon saaressa sijaitsevassa kellarissa. Vaikuttaa siltä, että kapteeni on ulkoapäin teljetty kellariin nääntymään hitaaseen kuolemaan.
Murhatutkinnan lomassa Jyrki Heino herättää mielikuvien tasolla henkiin historiallisen Turun, sen miljöön, äänet ja jopa hajut. Unohtaa ei sovi tapa- ja ruokakulttuuriakaan. Turussa nautittiin yli 200 vuotta sitten parhaita viinejä ja eksoottisia ruokia myi Seipellin herkkukauppa niille, joilla oli varaa maksaa ostereista ja kaviaarista. Teos on poikkeuksellisen elävä ja nousee kevyesti yli dekkarin rajojen historialliseksi romaaniksi.
Eikä edes se riitä, vaan Kellari on myös poliittinen jännitysromaani. Tapahtumien taustalla vaikuttavat Ranskan vallankumous ja sen Pohjolaankin heijastamat 1700-luvun lopun aatteet sekä monenlaiset salaseurat ja kultit.
Kellarissa on valtavasti aineksia moneen suuntaan, mutta ihailtavalla tavalla langat pysyvät Heinon hyppysissä. Jännitys vain tiivistyy hänen pidellessään lukijaa epätietoisena loogiseen loppuun asti. Onko murhan ja sitten toisen murhan taustalla kahvikieltolaki, poliittinen vehkeily vai joku muu syy? Kysymys kutkuttaa tarinan edetessä ja Turun valmistautuessa suuriin kesämarkkinoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti