Julkaistu Kansan Uutisissa 3.4.2009.
Turkulainen komisario Kimmo Joentaa lienee tätä nykyä maailman tunnetuin suomalainen alallaan, siis dekkaripoliisi. Vaietut vuodet on kehuttu pystyyn muun muassa Playboyssa ja viime vuonna se palkittiin Saksan Krimipreisilla.
Joentaan kansainvälisen suosion selittää kirjailija Jan Costin Wagner, joka asuu osittain Suomessa ja sijoittaa dekkarinsa Turkuun, mutta on silti pesunkestävä saksaksi kirjoittava saksalainen. Tätä on välillä vaikea uskoa, niin hyvin Wagner tavoittaa suomalaisuuden.
Vaiettujen vuosien kehuissa ei ole mitään liikaa. Päähenkilö on rikoskomisario, mutta kirja ei ole tavanomainen poliisiromaani, vaan viimeiseen asti hiottu psykologinen jännäri, jossa Joentaa on melkeinpä sivuroolissa.
Kutkuttava tarina alkaa nuoren tytön raiskauksella ja murhalla. 33 vuoden kuluttua sama näyttää toistuvan täsmälleen samassa paikassa, edellisen murhan muistoristin äärellä. Onko murhaaja siis tehnyt paluun?
Hieno kertomus kietoutuu menneisyyden muistojen äärelle. Kimmo Joentaa muistelee sarjan ensimmäisessä osassa syöpään kuollutta vaimoaan ja juuri eläkkeelle jäänyt komisario Ketola, 33 vuoden takaisen tapauksen päätutkija, epäonnistunutta juttua. Mikä meni silloin pieleen? Ja aiheuttiko se uuden murhan?
Murhatun tytön äiti ei pääse muistoistaan eivätkä kadonneen tytön vanhemmat syyllisyydestään. Miksi viimeisen tapaamisen piti mennä niin kuin se meni.
Tieto katoamistapauksesta sähköistää myös helsinkiläisen kiinteistövälittäjän.
Vaietut vuodet on hienosti kirjoitettu vangitseva romaani, joka onnistuu kaiken lisäksi yllätyskäänteessään täydellisesti.
Kirja on julkaistu yli 50-vuotiaassa Sapo-sarjassa, joka on aika lailla nuupahtanut loistoajoistaan. Wagneria kannattaisi ehkä julkaista Suomessa korkeammalla profiililla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti