torstai 14. marraskuuta 2019

Näinkin tehdään terroristeja

Yasmina Khadra: Attentaatti. Suomentanut Lotta Toivanen. WSOY 2008. 191 sivua.
Julkaistu Kansan Uutisissa 28.11.2008.

Amin Ja´fari on taustaltaan arabi, mutta hän on ponnistellut itsensä menestyväksi kirurgiksi ja saanut Israelin kansalaisuuden. Vaimonsa Shirin kanssa hän asuu Tel Avivin vauraassa osassa. Vilkas seuraelämä kuluu pääasiassa juutalaisen ylemmän keskiluokan parissa.

Ollaan kaikki vapaamielisiä eikä syntyperällä ole väliä.

Kun Tel Avivissa tehdään itsemurhaisku, Amin Ja´Farille tulee kiire. Hän leikkaa ja leikkaa, ja yrittää pelastaa mahdollisimman monta henkeä.

Niin myös sinä päivänä, kun kaikki muuttuu. Kauhukseen Amin saa kuulla, että viimeisimmässä iskussa itsensä ja kahdeksantoista muuta ihmistä tappoi Shiri, hänen oma vaimonsa.

Amin Ja´Fari on yrittänyt elää Isrealissa israelilaisena taustansa unohtaen.
Enää se ei käy. Israelilaisille hän on vain virallinen mutakuono, mallikappale siitä, miten rinnakkainolo maata hallitsevan eliitin mielestä tulisi toteuttaa. Omilleen hän petturi.

Amin palaa juurilleen etsimään totuutta siitä, miksi hänen vaimonsa hylkäsi mukavan ja ylellisen elämän ja ryhtyi itsemurhaterroristiksi. Arabeilta ei myötätuntoa tipu tuskaiselle miehelle, haukkuja sitäkin enemmän:

Isänmaata raiskataan miten sattuu, lapset eivät enää muista, mitä koulunkäynti tarkoittaa, tytöt lakkasivat haaveksimasta, kun heidän uljaat prinssinsä eivät ole enää kiinnostuneita heistä vaan kansannoususta, tankit murskaavat kaupunkimme, ja suojeluspyhimyksemme ovat neuvottomia. Ja vain siksi, että sinulla on lämmintä ja mukavaa kultaisessa häkissäsi, kieltäydyt näkemästä meidän helvettiämme, häntä läksytetään.

Algerialaisen Yasmina Khadran edellinen suomennos Bagdadin kutsu (Viikkolehti 12.10. 2007) kertoi irakilaisessa kyläpahasessa elävästä beduiinipojasta, joka ajautui terroristiksi, koska muuta vaihtoehtoa kaiken menettäneellä ei enää ollut.
Attentaattia voi pitää sen kääntöpuolena. Nyt eletään Israelissa ylellisyydessä ja vauraudessa, ja silti todellisuus muurin toisella puolella vaatii kaikessa murskaavuudessaan äärimmäisiä tekoja.
Yasmina Khadra ei hyväksy terrorismia. Vanhassa siviiliammatissaan algerialaisena sotilaana hän taisteli islamisteja vastaan.
Mutta kyllä Khadra antaa todella paljon välineitä kahdessa upeassa romaanissaan sen ymmärtämiseen, mistä terrorismi sikiää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti