Yksinäiset sudet kansallissosialistisessa Euroopassa

Vilmos Kondor: Budapestin varjot. Suomentanut Tähti Pullinen. 
Tammi 2012. 296 sivua.
Philip Kerr: Liekit Berliinissä. Suomentanut Jukka Jääskeläinen. Atena 2012. 304 sivua.
Julkaistu Kansan Uutisissa 26.10.2012.

Sateesta märät kadut ja yksinäinen susi oikeuden asialla. Kehys on tuttu sadoista A- ja B-luokan dekkareista, mutta tällä kertaa emme ole minkään Yhdysvaltain suurkaupungin varjoisilla kujilla, vaan Budapestissa ja Berliinissä vuonna 1936.

Uutta henkeä noir-henkiseen dekkariin puhaltavat onnistuneesti unkarilainen Vilmos Kondor ja skotlantilainen Philip Kerr. Kondorin teos  Budapestin varjot aloittaa Budapest Noir -sarjan, Kerrin Liekit Berliinissä Berlin Noir -sarjan.

Kumpikin kirja sijoittuu vuoteen 1936. Berliinissä kansallissosialistit ovat jo vallassa, Budapestissäkin melkein.

Historiallisista dekkareista uskaltaa povata seuraavaa isoa trendiä. Kondor aloitti oman sarjansa samoihin aikoihin kun Tapani Bagge Valtiollisen poliisin ylietsivä Mujusesta kertovan omansa. Kesällä ilmestyi myös Jyrki Heinon mainio Kellari, jossa mennään 1700-luvulle asti.

Philip Kerrin yksityisetsivä Bernie Guntherin ensiesiintyminen romaanissa Liekit Berliinissä on vuodelta 1989. Kerr kirjoitti sille nopeasti kaksi jatko-osaa ja palasi sen jälkeen aiheeseen vasta vuonna 2007.

Kondorin Budapest Noir -sarjan avauksessa tutustutaan rikosreportteri Zsigmond Gordoniin. Hänen taustojaan Kondor avaa niukasti, mutta kyseessä on klassinen puhdassydäminen ritari, joka ei jätä kiveäkään kääntämättä selvitellessään murhatun ilotytön tapausta.

Kondorin tyylikkäästä dekkarista saa vielä enemmän irti, jos tuntee edes ripauksen Unkarin 1930-luvun historiaa. Romaani alkaa lokakuussa 1936 pääministeri Gyula Gömbösin kuolemasta. Äärioikeistojohtaja Gömbösi kannatti jo 1920-luvulla Unkarin siirtymistä yksipuoluejärjestelmään ja hän oli myös natsityylisten juutalais- ja kommunistivainojen takana. Vuonna 1933 hän oli ensimmäinen ulkovaltojen johtaja, joka vieraili tapaamassa juuri valtaan noussutta Adolf Hitleriä.

Gordon ei tätä puolta romaanissaan painota, mutta se selittää paljon dekkarin tunnelmaa. Se myös houkuttelee miettimään, onko Kondorilla ollut nyky-Unkarin oikeistokehitys mielessä romaania kirjoittaessaan.

Zsigmond Gordon on Unkarin vastine Philip Marlowelle ja Gordon on kyllä Chandlerinsa lukenut. Budapestin varjot on perinnetietoinen ja kirjoitustavaltaan mukavan vanhanaikainen teos. Kaikki teitittelevät toisiaan eikä oikeuden asialla olla rahan perässä, vaan siksi, että totuus tulisi ilmi. Rappio löytyy rikkaiden parista.

Nyrkkeily on tarinan eräissä käänteissä keskeinen elementti kuin tehden kunniaa monille film noir -elokuvien nyrkkeilyklassikoille.

Unkarin historian lisäksi Budapestin kaupungin tuntijat saavat romaanista erityisen paljon irti, sillä Gordon suorastaan jumaloi sen katuja, aukioita ja kahviloita.

Vielä enemmän chandlerilainen sankari on kadonneiden ihmisten etsintään erikoistunut Bernie Gunther. Ja heitähän Berliinissä vuonna 1936 riittää.

Liekit Berliinissä alkaa hieman Syvän unen tapaan. Bernie Gunther kutsutaan massiiviseen kartanoon ja toimeksianto vie hänet suoraan rikkaiden ja turmeltuneiden maailmaan. Sanailu on niin terävää, että Marlowe kuuntelisi kollegaansa kateellisena.

Teollisuusjohtajan tyttären kuolema vie Guntherin salaisten paperien jäljityksen kautta keskelle natsijohtajien keskinäistä poliittista peliä.

Eletään kesää 1936. Kerr istuttaa Guntherin Berliinin olympiastadionille katsomaan, miten Jesse Owens voittaa natsien rotuoppeja pilkaten satasen välierät. Myös Dachaun keskitysleiri tulee valitettavan tutuksi.

Kondorin romaanin yksi päähenkilö on Budapestin kaupunki, Kerrillä se on kansallissosialistisen Berliinin vainoharhainen tunnelma. Hän vertaa Berliiniä räyhähenkien täyttämään kummitustaloon, jossa asukkaat yrittävät teeskennellä, ettei mikään ole vialla. Useimmat yrittävät selviytyä ryhtymällä takinkääntäjiksi, mihin romaanin alkuperäinen nimi March Violets viittaa.

Muidenkin on pakko keskitysleirin uhalla mukautua tekemään natsitervehdyksiä sotilasparaatien jylistessä pitkin kaupungin katuja.